Kunto kohenee

Kaikki aina ajattelee, että kaikki harrastukset pitää alottaa tosi nuorena. Monet ihmiset jättää hirveesti unelmoimiaan asioita tekemättä vaan sen takia, koska ovat muka niin vanhoja alottamaan. Töitä varmasti pitää tehdä enemmän jos haluaa saavuttaa jonkun tietyn tason jos aloittaa vähän vanhempana, mutta ei kai se sitä sano, etteikö jotain tavoitetta voisi saavuttaa. Ja tietysti niiden kirimiseen, jotka ovat aloittaneet nuorempana täytyy käyttää voimia, mutta kun tavoite on saavutettu niin olo on varmasti mahtavaakin mahtavampi.

Eilen aamuna oli sairaan ihanaa kävellä kouluun. Ei ollu kylmä ja sai ajatella omia juttuja. Oli semmosta rentouttavaa. Olisi pitänyt pistää jo heti sillon ylös, että mitä päässä liikku. Oli hauskoja ajatuksia, mutta enää en muista niitä... Harmi. Koulussa puhuttiin älykkyyden lajeista. Kivaa oli katsoa, että mitä älykkyyksiä iteltäni löytyy ja minkä verran. Intrapsyykki nen älykkyys on ainakin mulla melko vahva alue. Pohdin aina niin paljon asioita omasta elämästä ja etsin semmosta jotain, mistä saisin ratkasun. Lisäksi mulla selkeesti eniten löyty musiikillista älykkyyttä, mikä ei kyllä ollut sinäänsä ihme. Liikunnallista älykkyyttä kans jonkin verran ja vähän muitakin. Juteltiin koulussa myös siitä, että mitenkä siellä huomioidaan aina vain esim. matemaattisesti tai kielellisesti älykkäät. Oli ihan mielenkiintosia keskusteluja, enkä niistäkään muista enää paljon mitään... Harmi sekin :D

Huomenna sitten treenaamaan yläkroppaa. Tänään juoksin ihan jonkun matkaa kotkankalliolta niiralaa kohti. Muistan kuinka joskus loppu aivan voimat kesken, mutta nyt oli kyllä kevyt askel ja pystyi juoksemaan pitempään. Sitten loppu hapenottokyky, muuten olis voinu jatkaa, mutta se aiheutti sitten pistoa vatsaan niin piti vaihtaa kävelyksi.