Paaaaljon onneea miiinä!
Tänään
on ollut mitä omituisin synttäripäivä. Olin ensin töissä mikä nyt on
vielä ihan normaalia, mutta minun piti käydä kaupassa ja sieltä piti
ostaa kamalasti evästä kun jääkaappi on tyhjä ja vieraitakin huomenna
tulossa. Heikki on tietysti pitkään töissä ja minulla on vain pyörä
käytössä. Eilisen jalkatreenin jäljiltä on jalat niin turtana, että ei
jaksa lähtee millään polkemaan isojen kauppakassien kanssa. Soitin
äidille ja kysyin, että voisiko käyttää mua kaupassa töiden jälkeen
autolla ja tietysti äiti lupautui. Ensin menin kotiin viemään pyörän ja
otin sitten roskapussit samalla kertaa ja vein ne ulos roskikseen.
Sitten tajusin, että olin jättänyt avaimet kotiin ja oven olin tietysti
huolellisesti lukinnut...
Oli kuitenkin rahat mukana niin menin sitten äidin kyydillä sinne
kauppaan. Ajattelin vain mielessäni, että mikään ei pilaa minun
synttäripäivää. Kauppareissun jälkeen mentiin äidin autolle ja kappas se
ei lähtenyt enää käyntiin. Siinä äityli sitten starttuutti sitä koslaa
hemmetin kauan ja ei mitään tapahdu. Onneksi sentään akku ei loppunut.
Meinasin jo alkaa itkemään, mutta tyydyin sitten vain kiroilemaan ja
käskin äidin ostaa uuden auton. Pakastemarjat tietysti takakontissa ja
hiiiiirveen kuuma aurinko porottaa suoraan autoon. Ihmiset vaan tuijotti
ohi kulkiessaan kun auto ei lähtenyt pyörimään millään. Perkele.
Vihdoin kun auto lähti pyörimään niin kello oli jo niin paljon, että
Heikki oli tulossa 15min päästä töistä ja ei olisi enää järkeä lähteä
niitä avaimia sieltä hakemaan.
Menin
sitten vanhempien luo odottelemaan ja syömään kun Heikin piti käydä
ostamassa vielä joku yllärilahja kaupungista. Onneksi äiti oli tulossa
myös takaisin kaupunkiin päin vielä töihin, niin pääsin samalla kyydillä
takaisin. Velikin tuli mukaan minun kaveriksi laittamaan tänne
piirakoita.
Tuntu
kyllä vähän töiden jälkeen, että miksi just tänään sattuu kaikki tämä
mulle. Mutta onneksi edes jotain hyvää oli tässäkin päivässä. Sain
kivoja lahjoja ja tehtiin herkullisia synttärieväitä. Kiitos veljelle
avusta. :) Ja onneksi Heikin antama kukka ilostutti ja aurinkoistutti
minun minun mieltä. :)
No comments:
Post a Comment